Monelle voi olla yllätys, ettei messu- ja tapahtuma-alaa ole erikseen TOL-luokiteltu eli sillä ei ole Tilastokeskuksen toimialaluokitusta. Uudistuksia tilanteeseen kuitenkin odotetaan, sillä TOLilla on merkittävä asema suomalaisen ammattirakenteen kuvauksessa, tiedonhaussa sekä poliittisessa päätöksenteossa. ”Tällä hetkellä messualalla toimivat yritykset jäävät monessa asiassa pahasti katveeseen”, toteaa Messua Oy:n toimitusjohtaja Eriikka Kalliokoski.
Kun Somistamoliikkeiden liitto (sittemmin Messu- ja somistusalan liitto) perustettiin vuonna 1962, oli somistajayhdistyksen yksi perustajajäsenistä Esko Arvelin. Myöhemmin liiton hallituksessa ja hallituksen puheenjohtajana toimi myös hänen poikansa Jorma Arvelin. Isoisänsä ja isänsä jalanjäljissä messutoimialalla yhteistä hyvää rakentamassa on seurannut myös Messua Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Eriikka Kalliokoski. Hän on ollut mukana sittemmin nimensä Messu- ja tapahtumatekijät ry:ksi uudistaneessa liitossa jo pitkään, ja vuodesta 2023 sen hallituksen jäsenenä.
”Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa jäsenistönsä etuja, lujittaa ammattihenkeä sekä tuoda esille messujen merkitystä mediana. Jäsenyrityksien erikoisaloina ovat mm. messu- ja näyttelyosastojen suunnittelu ja toteutus, messujen ja tapahtumien järjestäminen, tapahtumatekniikka, myymäläsisustukset ja -somistukset, auto- ja ikkunateippaukset, mainoskilvet ja -opasteet sekä asiakastilaisuuksien kokonaisvaltainen järjestäminen. Eli hyvin monimuotoinen joukko toimijoita on mukana”, Kalliokoski toteaa.
MeTaTe ry on yhdistyksenä pieni. Se on kuitenkin yksi Tapahtumateollisuus ry:n perustajajäsenistä. TaTe:ssa esiin nousevat asiat, joita halutaan edistää ja kehittää isommalla foorumilla. Kuten tapahtuma-alan tunnistaminen elinkeinona ja tilastointi TOL-luokitusjärjestelmän avulla.
Ala vahvistuu yhdessä tekemällä ja vaikuttamalla
Tapahtumateollisuus on yli kahden miljardin euron arvoinen valtakunnallinen toimiala. Tapahtumateollisuus ry perustettiin 2020 turvaamaan tapahtumaelinkeinon edunvalvonta korona-aikana. Muutamassa vuodessa siitä on tullut tärkeä alan yhdistäjä, toimija ja vaikuttaja. Se edustaa ammattimaisia tapahtumajärjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia.
Messuan Kalliokoski valittiin hiljattain TaTe:n hallitukseen varajäseneksi.
”Kuten koko tapahtumateollisuus, myös messut- ja näyttelyt ovat tapahtumia, joille on ominaista työvoimaintensiivisyys, tilapäisyys, hajanaisuus ja monialaisuus. Yrityksemme on toiminut alalla yli 35 vuotta, ja historiaa messu- ja somistamoalalta meiltä löytyy yli 60 vuoden takaa. Omakohtaista kokemusta alan myötä- ja vastoinkäymisistä on, joten olen mielelläni mukana kuulemassa ja tuomassa meidän huomioitamme alan vahvistamiseksi”, hän kertoo.
Messujen syklisyys antaa tilaa myös muulle tekemiselle
Messut ovat kausiluonteista toimintaa ja erityisesti B2B-tapahtumissa toimialakohtaiset messut kohdentuvat kevätkuukausiin ja syksylle. Kesällä niitä ei kotimaassa juurikaan ole ja myös marraskuun jälkeen hiljenee. Lisäksi päätapahtumat monella toimialalla ovat joka toinen vuosi. Myös vientitapahtumissa kahden vuoden sykli on yleinen toimintamalli, joissakin tapahtumissa vain joka kolmas tai neljäs vuosi.
”Kansainvälisissä messuissa tapahtuu myös kesällä, joka pitää meidän tilauskantaamme mukavasti plussalla kotimaan jo hiljentyessä”, Kalliokoski sanoo.
Messuosastojen lisäksi vaaditaan kuitenkin myös muuta, jolla paikataan messutapahtumien kausiluonteisuutta.
”Teemme yrityksille tilasuunnittelua, kuten showroomeja ja näyttelyitä. Mikäli asiakkaamme on myös messuilla käyvä yritys, osuu tilasuunnittelu yleensä hyvin muuhun kauteen. Messuasiakkaamme voi hyötyä messutoteutuksista myös omissa tiloissaan. Esimerkiksi Livalille olemme tehneet paljon erilaisia tiloja, joista hieno esimerkki on Light Gallery. Konseptina se on ainutlaatuinen, sillä Lival on ostanut kokonaan omakseen neljä toteuttamaamme noin 200 neliömetrin osastoa. Ne sijaitsevat Livalin näyttelyhallissa Sipoossa. Uusin osasto puretaan ja pakataan aina mukaan messuille esittelytarpeen mukaisesti ja pystytetään takaisin Sipooseen messujen jälkeen.”
Uusi rakennuslaki vaikuttaa myös tapahtuma-alaan
Palataan vielä Tapahtumateollisuus ry:n toimintaan, ja sen tärkeyteen. Tällä hetkellä keskustelussa on muun muassa 2025 voimaan tuleva rakennuslain muutos. Tapahtumateollisuus ry antoi oman lausunnon uuteen rakennuslakiin. Sen myötä lakimuutokseen tehtiin tervetullut korjaus aiempaan, kun väliaikaisilta tapahtumarakenteilta ei edellytetä uudessa laissa rakennuslupaa.
”Koska tapahtuma-alaa ei tunnisteta lainsäädännössä omana elinkeinonaan, olemme kuitenkin yhä hyvin alttiina muusta lainsäädännöstä tulevalle rakentamisen sääntelylle. Rakennusalan sääntelyn laajentumista tapahtumaelinkeinon harjoittamiseen ei voi estää yksin rakentamislain muutoksilla. Elinkeinomyönteisen sääntelyn kannalta olisikin olennaista, että rakentamisen määritelmä olisi nykyistä yhdenmukaisempi ja selkeämpi läpi suomalaisen lainsäädännön. Tällöin rakentamisen määritelmä ei myöskään laajenisi muille toimialoille, kuten tapahtuma-alalle”, Kalliokoski miettii.
Hän nostaa esiin vielä toimialaluokituksen, joka on EU:n yhteinen ja johon on tapahtumateollisuuteen yleisesti liittyen tulossa uudistuksia jo ensi vuonna.
”Tapahtuma-alan toimijat hajoavat nykyisessä TOL-luokituksessa siten, että alan paikkaa ei voida sieltä systemaattisesti osoittaa. Pidemmän ajan tavoitteena voidaan pitää tapahtuma-alan tunnistamista NACE- ja TOL-luokituksissa. Tämä olisi todella tärkeää, sillä nykyinen tilastoitavuuden puute näkyy valitettavasti myös arvostuksen puutteena. Koska edellä mainitut luokitukset uusiutuvat harvoin emmekä ensi vuonna julkaistavaan luokitukseen vielä ehtineet mukaan, pitkästä tähtäimestä todella puhutaan.”
Tulevaisuus ja alan koulutus puhuttaa
Messutoimialaa TaTe:n hallituksessa edustaa myös Turun messujen toimitusjohtaja Marja Pekkanen. Hän on myös Messuan edellinen toimitusjohtaja. Pekkanen on TaTe:n hallituksen varsinainen jäsen ja on mukana TaTe:n koulutushankkeen ohjausryhmässä.
”Messualalla on tosiaan monia erilaisia yrityksiä ja osaajia. Selkeää koulutusta alalle ei kuitenkaan ole. Freelancereita on paljon, erityisesti rakentajapuolella. Näistäkin osaajista moni on eläköitymässä, eikä uusia alalle tulijoita ole pilvin pimein. On myös mietittävä, millaista koulutusta uudet tulijat tarvitsevat. Marja Pekkanen on ollut käynnistämässä tapahtuma-alan tutkintokoulutushanketta Suomeen. Messu- ja Tapahtumajärjestäjät ry sai Messusäätiöltä apurahan, jonka avulla toteutettiin laaja tutkimus- ja kehityshanke tapahtuma-alan koulutuksen nykytilasta ja tarpeesta. Vetovastuu projektista siirtyi TaTe:lle. Tämä hyödyntää myös messutoimialaa”, Eriikka Kalliokoski sanoo.
Teksti: Tia Härkönen